Monet uskovat odottavat suurta Pyhän Hengen vuodatusta joka heidän tulkintansa mukaan on Raamatussa ennustettu tapahtuvaksi viimeisinä päivinä. En ota kantaa tulkintaan sinällään, mutta joskus tuollaisessa odottamisessa on jotain mikä häiritsee. Nimittäin jos tuo odottaminen alkaa varjostaa sitä tosiasiaa, että Pyhä Henki on jo vuodatettu täydellisesti keskellemme ja sydämiimme, vie se meidät elämään eksyttävässä haihattelussa sensijaan että eläisimme uskoamme todeksi tässä ja nyt.
Kun Jeesus sovitti syntimme Golgatan keskimmäisellä ristillä, sai Hän voiton kaikesta pimeyden vallasta. Se voitto on jo tosiasia, vaikka me emme sitä välttämättä vielä näe, sillä Jumala on armollinen kenelle on armollinen, ja Hän on hyvin pitkämielinen antaessaan syntisille aikaa parannuksen tekoon. Mutta vaikka inhimillisin silmin saattaa näyttää siltä, että paha riehuu ja tekee mitä haluaa, on tosiasia se, että Jeesus on jo voittanut ja Hän istuu jo nyt korkeimmalla valtaistuimella halliten viime kädessä kaikkea maan päällä tapahtuvaa.
Kun Pyhä Henki vuodatettiin helluntaipäivänä uskovien sydämiin, antoi Hän käsiimme tuonelan porttien avaimet. Pyhä Henki antaa meille voiman ja kyvyt toteuttaa kaikkea sitä, mitä Jeesus käski meidän pitää ja tehdä. Kun Henki vuodatettiin, alkoi "viimeiset päivät", joiden aikana evankeliumi tullaan julistamaan kaikkeen maailmaan, ja sitten tulee loppu. Jokainen joka uskoo ja kastetaan, eli joka parannusta tehden kääntyy sydämestään elävän Jumalan puoleen Jeesuksen sovitustyön kautta, tulee osalliseksi Pyhästä Hengestä.
Alkuseurakunnassa uskovat tulivat täytetyiksi Hengellä ja saivat voiman elää täydesti Jeesuksen todistajina useimmiten apostolien kätten päällepanemisen kautta, mutta joissain tapauksissa tämä tapahtui myös ilman apostolien välitystä (esim Apt.10:44-45). Kehoitus täyttyä Pyhällä Hengellä on annettu kaikille uskoville, mistä voidaan päätellä Jumalan tahtovan täyttää jokaisen Hengellä. Joskus Hän haluaa tehdä sen välimiesten kautta, joskus ilman - me emme voi määrätä Jumalaa, vaan olla kuuliaiset Hänen tahdolleen. Mutta olennaisinta on, ettemme tarvitse mitään uutta Hengen vuodatusta, vaan voimme alkuseurakunnan tavoin täyttyä Hengellä joka on jo vuodatettu.
Jäämällä odottamaan jotain uutta vuodatusta, voimme antaa lihallemme vallan vältellä ratkaisua elää täysillä Jumalalle tässä hetkessä. Siksi sentapaiseen odottamiseen liittyy suuri vaara hairahtua. Mutta kun ymmärrämme, että meitä kutsutaan joka hetki elämään Hengen täydessä täyteydessä, ei meidän tarvitsekaan odotella mitään, vaan voimme aina keskittyä täydelliseen yhteyteen Jumalan kanssa, jota tarjotaan jokaiselle ihmiselle näiden historiallisten tosiasioiden: Jeesuksen sovituksen, ylösnousemuksen ja Hengen vuodatuksen perusteella.
Voimme toki toivoa ja rukoilla herätystä maahamme, ja kun elämme Hengen täyteydessä niin me aivan varmasti sitä teemmekin. Mutta tärkeintä on muistaa herätyksen alkavan meistä itsestämme, ja se on sitä että parannuksessa eläen kuljemme aina Pyhän Hengen johdossa, kuolleina itsellemme ja tälle maailmalle mutta elävinä Hänelle joka on meidän puolestamme kuollut ja ylösnoussut.
**
Lähettänyt Herman
